maanantai 14. marraskuuta 2011

Maapallon eläimet

                                                         Mapallon eläimet
                     Tässä osiossa näytetään eläimiä ja vähän pientä tieto iskua niistä.


                                                                          Tiikeri
                                                   
Kun tiikeri karjuu, se saattaa osoittaa voimaansa tai tyytyväisyyttään saatuaan saalista, mutta useimmin se pyrkii herättämään toisen sukupuolen huomiota. Kiimainen naaras viestittää karjunnallaan olevansa valmis parittelemaan ja urokset puolestaan ilmoittavat muille olevansa reviirin haltijoita. Tiikerillä on myös erityiset varoitus-, kutsu- ja paritteluäänensä. Vilkkaimmin tiikeri ääntelee parittelukumppaninsa ja pentujensa seurassa. Ei osaa kehrätä.
Eläintarhoissa tavattava niin kutsuttu valkoinen tiikeri eli rewantiikeri ei ole oma alalajinsa vaan eräs intiantiikerin värimuoto. Valkoisen värimuodon lisäksi on tavattu kermanvärisiä tiikereitä, joilla on kellanruskeat juovat, sekä siniharmaita tiikereitä, joilla on pikimustat raidat. Täysin albiinoja tiikereitä on tavattu äärimmäisen harvoin. Poikkeavia värimuotoja esiintyy luonnossa hyvin harvoin, sillä niiden on vaikeampi metsästää ja piiloutua kuin muiden tiikereiden.         
                                                                                               


                                                        Seepra
                      
Seeprat ovat Afrikassa eläviä kavioeläimiä, jotka kuuluvat hevosten sukuun. Kaikkien seeprojen silmiinpistävin ominaisuus on niiden mustavalkoraidallisuus. Raitojen ensisijainen tarkoitus on toimia suojavärinä saalistajia vastaan.
Seeproihin kuuluu kolme lajia, jotka jakaantuvat useampiin alalajeihin. Aroseepra (Equus quagga) on seepralajeista tavallisin. Sen elinpiiri ulottuu Etelä-Sudanista ja Etelä-Etiopiasta Etelä-Afrikkaan. Sen alalajit ovat E. q. boehmi, E. q. antiquorum, E. q. selousi sekä sukupuuttoon kuolleet E. q. quagga (kvagga) ja E. q. burchelli.
Vuoriseepra (Equus zebra) puolestaan elää Lounais-Afrikan vuoristoissa. Laji on uhanalainen. Sen alalajeja ovat E. z. zebra ja E. z. hartmanni.
Kolmas seepralaji, grevynseepra (Equus grevyi), elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Lajin raidat ovat kapeampia kuin muilla seeproilla.
Seeprat voivat risteytyä hevosen tai aasin kanssa. Jälkeläistä kutsutaan seepraristeytykseksi tai sebroidiksi.
 

Suomen eläimiä

                                          Suomen eläimiä
                                     Suomessa elää paljon eläimiä. Osa niistä syö mitä vaan ja osa taas pelkkiä kasviksia. Tässä on muutamasta eläimestä tietoa:



                                                                    Kettu
                            Väriltään kettu on tavallisesti punaruskea punakettu; sävy voi vaihdella vaalean kellanruskeasta hyvinkin syvänpunaiseen. Sillä on valkoinen tai harmaa vatsanalus sekä tavallisesti mustat korvankärjet ja raajat. Myös hännänpää on tavallisesti valkoinen, ja eläimen kurkussa ja rinnassa voi olla valkeita merkkejä. Luonnossa tavataan muitakin värimuotoja, kuten hopeakettuja (noin 10 % ketuista, varsinkin Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa), joiden sävy vaihtelee hopeanvärisestä lähes mustaan. Ristikettu on punaisen ja mustan ketun risteymä, jonka selässä on tavallisesti musta ristikuvio.
Kettuja esiintyy luontaisesti Euroopassa, Aasian pohjoisosissa, Pohjois-Amerikassa ja Saharan pohjoispuolisessa Afrikassa. 1800-luvulla kettu levitettiin ketunmetsästyksen takia myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Näillä uusilla elinalueilla se on muiden tuontieläinten tavoin aiheuttanut merkittäviä ongelmia alkuperäiselle luonnolle, mistä johtuen kettua pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta  vieraslajista Ketulla ei ole erityisiä vaatimuksia elinympäristönsä suhteen, vaan se tulee hyvin toimeen metsissäpelloilla ja niityillä sekä kaupungeissa. Kaikkiruokaisuutensa ja sopeutuvaisuutensa vuoksi se on koiraeläimistä laajimmalle levinnyt.                                     
              

                                                                       Ilves                    
                          
Naarasilves tulee kiimaan kevättalvella, Suomen oloissa useimmiten maaliskuussa. Herättääkseen uroksen mielenkiinnon se suihkuttaa virtsaansa ympäri reviiriään ja kirkuu ja mouruaa äänekkäästi. Urokset myös taistelevat keskenään naaraista. Pariteltuaan uros pyrkii etsimään seuraavan naaraan lähes välittömästi.
Toukokuun paikkeilla, noin kymmenen viikkoa parittelun jälkeen, naaras synnyttää tavallisesti yhdestä kolmeen poikasta lämpimästi verhoiltuun pesäluolaan. Ensimmäisen 2–3 viikon ajan pentujen silmät pysyvät kiinni. Emo huolehtii ja imettää niitä noin kaksi kuukautta. Tämän jälkeen poikaset alkavat tutustua ympäristöönsä ja seurata emoa pyyntiretkille. Vasta vuoden ikäisinä ne oppivat tappamaan. Emo ei surmaa pyytämäänsä saalista, vaan luovuttaa tehtävän pennuille. Pian emo karkottaa jälkeläisensä ja ne saavat tulla toimeen omin päin.
Nuoresta ilveksestä tulee sukukypsä toisena elinvuotenaan.           
   

                                                                     Karhu                    
                                  
Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Eurooppalaisen ruskeakarhun pituus on 130–250 cm ja hännän pituus on 5–15 cm. Naaraat painavat 60–170 (200) kg, urokset 100–230 (300) kg.[ Suurin punnittu luonnossa elänyt suomalainen karhu on painanut 373 kg. Kuusamon Suurpetokeskuksessa Juuso-karhu painoi 483 kg. Pohjoisamerikkalaiset alalajit harmaakarhu ja kodiakinkarhu voivat kasvaa huomattavasti suuremmiksi ja painaa jopa 600 kg. Kaikkein pienin alalaji on luonnosta jo hävinnyt syyriankarhu. Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin.[ Karhun korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta kuitenkin selvästi erottuvat. Karhulla on hyvä kuuloaisti ja monipuolinen äänivalikoima, johon kuuluu muun muassa karjahteluja, murinaa ja vihellysääniä. Vaikka karhu näyttää kömpelöltä, se voi nopeimmillaan juosta jopa 60 km/h. Yleensä karhu liikkuu metsässä hiljaa aistit valppaina.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Lintujen syksy

 Monet suomen linnut muuttavat pois koska eivät löydä ruokaa täältä eivätkä ehkä edes pysyisi hengissä. Kun näkee lintu parven lentävän ohi niin tuntuu jotenkin surulliselta koska ei näe enää esim. pääskysiä jotka ovat lempi lintuni.
 Tässä muutama kuva linnuista jotka ovat lentämässä lämpimään.    



 Pääskynen  <3  SÖPÖ!!

                                             Mikä on sinun lempi lintusi??        (Kerro kommentissasi, jos  haluat)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kuva Galleria :)

                                        












Lisää myöhemmin...

Eläimet

Kaikki tykkäävät joistain eläimistä. Siksi loin tällaisen blogin jossa voit keskustella eläimistä. Minä itse pidän eläimistä hirveästi<3<3<3 Minulla itselläni on kaksi kania ja niiden rotu on kääpiöluppakorva!!!  <3   Jos joku perheestäsi on allerginen koiralle tai kissalle niin voitte harkita kanin ottoa koska ka nissa ei ole sen enempää työtä kuin koiran hoidossa. Minun yksi kani jonka nimi on Casper käyttäytyy tosi koiramaisesti!!  <3 Ja se on söpöä!!  <3

Eläin tarinoita

Eläin tarinoita


                                          


Beck-siili
   

luku 1Siili ojassa

Kerran tyttö nimeltään Cindy käveli sateessa koulusta kotiin. Yht'äkkiä hän näki ojassa pienen siilin poikasen joka oli ihan kylmissään. Cindy nosti pikkuisen ja tunsi sen sydämmen sykyttävän hitaasti. Cindy juoksi kotiinsa, otti pahvilaatikon ja huovan ja pisti siilin siihen. Kun Cindy näytti äidilleen siilin poikasta niin äiti sanoi: -Käy lähi kaupassa ja osta vaikka kissan ruokaa sille ja käy eläinlääkärissä sen kanssa. Kun Cindy meni kauppaan hän näki ihastuksensa siellä. (ihastus oli Danny) Danny hymyili Cindylle ja näki tämän kantavan kissan ruokaa kädessään. Cindy katsoi Dannyä ja tipautti kissan ruuan Danny näki kaiken ja nosti kissan ruuan. Cindy oli nostamassa sitä myös, heidän kätensä koskivat toisiaan Cindy nosti katseensa ja Danny kanssa. He katsoivat toisiaan ja punastuivat. Cindy ei saanut sanaakaan suustaan. Kunnes Danny sanoi: - Tässä... öööö... pudotit sen... -Kiit...kiitti... Cindy änkytti ja nousi ylös. -En tiennytkään että sulla on kissa. Cindy katsoi Dannya ja kertoi kaiken...       


                                        

                       
              
                    
          
              luku 2. Danny ja Cindy          

      
             -....ja nyt olen siis hakemassa hänelle ruokaa. Cindy kertoi. -VAU!! Olet tosi eläin rakas tyttö!! Pidän itsekkin eläimistä. Danny sanoi ihaillen. -kiva...no.. pitää mennä ja viedä poikaselle ruokaa. Cindy sanoi aivan punaisena -Saisinko tulla mukaan? Danny kysyi. Cindyn sydän hypähti kurkkuun. -ai.. ha...haluat siis tulla katsomaan siiliäni? -Niin. Jos se sopii siis. -Tietenkin sopii. Cindy sanoi ja he lähtivät kotiin katsomaan siilinpoikasta. -Onpas se pieni... Danny sanoi. -se heräilee... Cindy sanoi hymy huulillaan. -Onko sillä nimeä? Danny kysyi. -Ei... Cindy sanoi. -Kävisikö... hmm.. ööö... -Beck! Cindy huudahti. -Hyvä idea. Danny sanoi. -no..mun..mun pitää mennä... -okei.Cindy sanoi ja nosti pienen siilin syliinsä. -Nähdään! Danny huusi oven suulta ja sulki oven....


                                                 luku 3. Eläinlääkärissä
                                  
                -Kulta!! Kuka oli täällä? Cindyn äiti tuli kysymään ovelta. -Mi.. minä se vain tulin kaupasta. -Mikä olisi lähin eläin lääkäri?? Cindy kysyi äidiltään. -hmm... Minusta se olisi se Mithlenttonin pien eläinlääkäri. -okei. meen sinne näyttämään Beckiä. Cindy sanoi ja laittoi Beckin laatikkoon.-Kuka ihmeen Beck? Äiti kysyi. _Beck on tämä pienokainen. -Äiti muuten... Cindy aloitti -Niin kulta?Äiti kysyi. -Saisiko... jos Beck voi hyvin.. niin.. saisiko se jäädä tänne luokseni?? - Katsotaan nyt... Äiti hymähti. -Jutellaan asiasta enemmän illemmalla. -okei... Cindy sanoi pettyneenä, koska hän arveli äidin sanovan ei. Cindy käveli syksyistä polkua pitkin Mithlenttonin eläinlääkäriä kohti. Kun hän astui sisään hän näki nuoren tytön vastaanotto tiskin takana. -Hei! Oliko sinulle varattu aika nuori neiti?? -Ei ole mutta mihin aikaan seuraava sali vapautuu?? -Viiden minuutin kuluttua, käy toki istumaan tuohon tuolille. Cindy istui penkillä ja silitti hellästi Beckiä.-SEURAAVA!! Kuului salista joka vapautui. Cindy meni salille ja näki siellä lempeän eläinlääkärin.                                                  
                  
                                             Luku 4.    Cindyn perhe
                        -Päivää minä olen eläinlääkäri Mithlentton. Mies sanoi. -Hei! Minä olen Cindy ja tässä on Beck. -Miksi annoit sille nimeksi oja? -Koska löysin sen kylmissään ojasta. Cindy sanoi. -Katsoisitteko että onko sillä kaikki hyvin? Cindy kysyi ja antoi pienen Beckin miehelle. Eläinlääkäri katseli pientä siiliä joka hengitti hiljaa. -Tuota... Minusta sen pitäisi syödä enemmän, ja anna sille vettä niin se paranee tuota pikaa.
-Osaisitteko sanoa saisinko pitää sen? Cindy kysyi hiljaa. -No, jos sillä ei ole emoa joka pitää siitä huolen niin mikäs siinä. -Voi kiitos paljon!! Cindy huudahti ja laski Beckin laatikkoon. -Tule käymään viikonloppuna niin katson että onko se lihonnut yhtään. -Hyvä on. Cindy sanoi ja lähti kotiin. -Mä tulin! Cindy huusi oven suusta. -Miten Beck voi? Äiti kysyi. -Hyvin ja eläinlääkärikin sanoi että siinä ei olisi estettä että saisin pitää Beckin. -Kuka Beck??!! Kuului huuto yläkerrasta. -Kulta... ehkä se ei ole niin hyvä idea. -MUTTA ÄITI!!!!!! Cindy huusi. -Jutellaan lisää huomenna. Mene syömään nyt iltapalaa ja sitten nukkumaan. -Mutta! -Ei muttia! Nyt syömään! Äiti huudahti. -Älkää huutako jotkut yrittävät nukkua! Huusi vuorostaan Cindyn pikku veli Nigel. Cindyn perheeseen kuului kuusi henkeä. Pienin veli Nigel (5 vuotta) , iso sisko Charlotta (15 vuotta) , sekä kaksoset Zimi ja Kimi  (8 vuotiaita) ja tietenkin äiti Stella ja isä (joka onkiireinen koska hän on lakimies) isän nimi on taas Michael.


                                      JATKUUUUUUUUUU........................
               

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Testi: Mikä eläin olet luonteeltasi??


                         1.Sataa ja kaverisi eivät voi olla kanssasi,mitä teet??        (Laita vastauksia esim. paperille)

                       
                          a. Nukut ja kuuntelet rauhallista musiikkia.
                          b.Heittelet ilmapalloa ja juoksentelet ympäri taloa sillä vihaat sadetta.          
                          c.Menet kylpyyn ja rentoudut siellä, koska rakastat vettä.




                          2.Olette kavereiden kanssa ulkona ja yritätte ehdotella tekemistä, ehdotat että te...
                 
                          a.Pidätte hemmottelu päivän ja rentoudutte.
                          b.Otatte juoksu kisan tai leikitte hippaa.
                          c.Menette rannalle ja otatte eväät mukaan.


                          3.Menette Särkänniemeen ja menette...
                         
                          a.Karuselliin, koska et oikein pidä muista laitteista.
                          b.Menette vuoristoratoihin,kahvikuppeihin,viikinglaivaan....
                          c.Menette tukkijokeen.


                         4.Saat valita minne menet perheesi kanssa, joten menette...

                         a.Kuuluisaan spaahan rentoutumaan
                         b.Hohtokeilaamaan ja -golffaamaan
                         c.Kylpylään uimaan.















                      Jos sinulle tuli eniten a. vastauksia niin olet   <3 KISSA<3      
                       
                     Jos sinulle tuli eniten b. vastauksia niin olet  <3KOIRA<3

                     Jos sinjulle tuli eniten c. vastauksia niin olet  <3KILPIKONNA<3
             



                          Jos sinulle tuli tasa määrä joitakuita kahta niin olet ne kummatkin!!!!   (-:




       Voit pistää kommenttiin mikä olit koska olis kiva tietää mikä olet.
    
                       


                            JEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!  :)

tiistai 25. lokakuuta 2011

Eläintietoa

                      Eläintietoa

                                               


                                                                                     

                                                   Kanit
Kanit ovat yhdyskuntaeläimiä ja pitävät lajitoverien seurasta. Siksi olisikin suositeltavaa hankkia kaksi kania, mutta jos se ei ole mahdollista, omistajan on suositeltavaa viettää lemmikkikaniinien seurassa paljon aikaa. Rauhallisia kaneja pidetään usein yhdessä myös marsujen kanssa. Kanin voimakkaiden takajalkojen potku voi kuitenkin olla marsulle vaaraksi. Lisäksi marsu voi sairastua bakteerista, jota moni kani kantaa oireettomana.
Keskenään parhaiten toimeen tulevat kaksi naarasta, parhaiten samasta poikueesta hankitut. Naaraan kanssa voidaan pitää myös leikattua urosta. Kaksi urosta tappelevat keskenään.
Kani tottuu melko nopeasti ihmisten päivärytmiin. Oikein opetettuna kanin voi opettaa sisäsiistiksi samaan tapaan kuin kissan, mutta kaikki kanit eivät opi sisäsiisteiksi tästä huolimatta. Varsinkin leikkaamattomat urokset saattavat merkitä reviiriään tai jopa naaraita. Kanin luonteesta riippuen se voi elää asunnossa täysin vapaana tai tilavassa häkissä, jolloin kani tarvitsee päivittäin runsaasti jaloittelua.

                           Koirat

                                                         

  
Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, vartio- sekä pelastuskoiria; monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla.
Monet ihmiset pitävät koiria lemmikkeinä; koira on Euroopan toiseksi yleisin kotieläin kesykissan jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin, koiria on enemmän, 600 000, joista puhdasrotuisia on 450 000. Yhteensä koiria koko maailmassa on noin 400 miljoonaa. Koiria on siis vähintään kymmenen kertaa enemmän kuin muita samaan sukuun (Canis) kuuluvia koiraeläimiä, kuten sakaaleita, kojootteja ja susia, on yhteensä.
Koira on sosiaalisesti älykäs eläin ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran viestintää. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä. Koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla.

                               Kissat            

Kissapopulaatioita kesyyntyi ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on paljon hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä . Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantuneina tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.
Kissat elävät tavallisesti 14–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan 38-vuotias ja 3 päivän ikäinen. Tällä hetkellä vanhimman kotikissan uskotaan olevan 39-vuotias.
Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.
Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä, hilseestä, virtsasta ja ulosteesta, mutta vastoin yleistä harhaluuloa ei kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita. Kissa-allergisten määrä on läntisen Euroopan maissa yleensä yhtä suuri tai vähän suurempi kuin koira-allergisten määrä.




                              Marsut

                   

Lemmikkinä pidettävää marsulajia Cavia porcellus ei tavata missään aidosti luonnonvaraisena.[1] Pohjoisessa Etelä-Amerikassa, Brasilian seudulla tosin elää populaatioita, joiden oletetaan polveutuvan villiintyneistä kesymarsuista. Kesymarsun arvellaan kehittyneen useista eri kantamuodoista, joiksi yleisimmin mainitaan lajit Cavia aperea ja Cavia tschudii.
Marsut ovat kasvinsyöjiä eli herbivooreja, tarkemmin ruohokasvien syöjiä, mistä syystä niiden ruoan ei tulisi sisältää eläinperäisiä tuotteita, kuten kananmunaa. Lemmikkimarsujen tärkeimmät ruoka-aineet ovat hyvälaatuinen kuivaheinä ja raikas vesi. Kumpaakin on oltava saatavilla vapaasti suolisto-ongelmien, hampaiden liikakasvun ja elimistön kuivumisen ehkäisemiseksi. Marsujen ruokintaan kuuluu usein myös heinää runsaammin energiaa, proteiinia ja hivenaineita sisältävä pellettiruoka, joka on tärkeä lisä muun muassa nuorille ja tiineille marsuille. Lihomisen ja terveysongelmien välttämiseksi marsun ruoan ei tulisi sisältää juurikaan rasvaa eikä sokeria. Hyvälaatuisessa pellettiruoassa on proteiinia noin 10-15 prosenttia (elatusrehu) tai 15-20 prosenttia (kasvatusrehu esimerkiksi nuorille marsuille), ei lainkaan eläinperäisiä aineita, mahdollisimman vähän rasvaa, lisä- ja väriaineita sekä tuhkaa tai muita jäämiä, ja kalsiumia ja fosforia suhteessa 2:1. Hyvälaatuinen pellettiruoka täyttää marsun hivenaine- ja suolatarpeen, joten marsun ruokintaan ei usein kuulu erillistä suolakiveä.
Marsun elimistö ei kykene monista muista nisäkkäistä poiketen tuottamaan C-vitamiinia. Marsun päivittäinen C-vitamiinintarve on vähimmäisylläpidossa 10-25 mg/kg, tiineille ja sairaille marsuille suositellaan kaksinkertaista annosta. Lemmikkimarsu saa C-vitamiinia laadukkaasta tuoreravinnosta kuten vihanneksista, ja marsuille tarkoitetuista vitaminoiduista pellettiruoista. C-vitamiinin riittävä päivittäinen saanti voidaan varmistaa ruokaan tai juomaveteen sekoitettavalla askorbiinihapolla tai erilaisilla C-vitamiinivalmisteilla.
Marsujen hampaat kasvavat jatkuvasti, joten marsun on saatava kuluttaa hampaitaan jyrsimällä. Tarpeeksi kortinen ja karkea kuivaheinä kuluttaa hampaita tehokkaasti. Heinän ohella marsulle voi tarjota puuhaksi ja hampaita kuluttamaan esimerkiksi vähäsuolaista kovaa leipää tai myrkyttämättömien puiden oksia.

                                                        

               

                                        



                                  Hamsteri



                            
                           
Parhaiten tunnettu hamsterilaji on syyrianhamsteriksikin kutsuttu kultahamsteri (Mesocricetus auratus). Latinankielinen nimi tarkoittaa keskikokoista (meso) kultaista (auratus) hamsteria (cricetus). Hamstereista kultahamsteria pidetään eniten lemmikkeinä ja siitä on jalostettu monenvärisiä ja -näköisiä muunnoksia. Alkuperäinen väri on kuitenkin ollut normaali, muut värit ovat kehittyneet geenimutaatioiden tuotoksena. Lajia kutsutaan joskus myös hunajahamsteriksi tai pandahamsteriksi turkin väriin viitaten. Kultahamsterista on kehitetty myös muutamia variaatioita, kuten pitkäkarvainen hamsteri, jonka karva kasvaa muutaman senttimetrin pituiseksi ja edellyttää usein erityistä huolenpitoa. Muita turkkimuunnoksia ovat mm.satiini ja rex. Kultahamsterit ovat erakkoja.
Muut lemmikkinä pidettävät hamsterit ovat kolme pikkuhamsterilajia (Phodopus) ja eri sukuun kuuluva kiinankääpiöhamsterit. Suomessa yleisin on venäjänkääpiöhamsteriksi tai talvikoksi kutsuttava pikkuhamsteri (Phodopus sungorus), jonka turkki voi muuttua valkoiseksi talvella päivänvalon ja lämmön vähetessä. Talvikon läheinen sukulainen campbellinkääpiöhamsteri muistuttaa talvikkoa varsin paljon ulkonäöltään, mutta se on hieman suurempi. Sillä on myös useita erilaisia turkin värejä. Roborovskinkääpiöhamsteri (Phodopus roborovskii) on hyvin pieni ja nopea, ja muita kääpiölajeja vaalempiturkkisempi. Kiinankääpiöhamsterilla (Cricetulus griseus) on hamstereista ainoana osittain tarttumiseen kykenevä neljä senttiä pitkä häntä, joka pidempi kuin muilla lajeilla. Roborovskit ja campbellit ovat laumaeläimiä, sen sijaan kiinankääpiöhamsterit ja talvikot viihtyvät mieluiten yksinään.
            

                                         







    

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

HEIPPA!!!

Olen kymmenen vuotias tyttö, ja rakastan kaiken laisia eläimiä. Minulla itselläni on 2 luppakorvakania. NE OVAT SÖPÖJÄ!!!    Rakastan kaikkia eläimiä!! Joten tämä blogi ei ole tietylle eläimelle tehty. Voit jutella mistä eläimestä vaan!!!                                            


                                           Tässä on kaksi luppakorvakania joitten kuvan löysin kuvahausta

                                             

                            Tässä olen minä ja minun ensimmäinen kanini Casper