Tässä osiossa näytetään eläimiä ja vähän pientä tieto iskua niistä.
Tiikeri
Kun tiikeri karjuu, se saattaa osoittaa voimaansa tai tyytyväisyyttään saatuaan saalista, mutta useimmin se pyrkii herättämään toisen sukupuolen huomiota. Kiimainen naaras viestittää karjunnallaan olevansa valmis parittelemaan ja urokset puolestaan ilmoittavat muille olevansa reviirin haltijoita. Tiikerillä on myös erityiset varoitus-, kutsu- ja paritteluäänensä. Vilkkaimmin tiikeri ääntelee parittelukumppaninsa ja pentujensa seurassa. Ei osaa kehrätä.
Eläintarhoissa tavattava niin kutsuttu valkoinen tiikeri eli rewantiikeri ei ole oma alalajinsa vaan eräs intiantiikerin värimuoto. Valkoisen värimuodon lisäksi on tavattu kermanvärisiä tiikereitä, joilla on kellanruskeat juovat, sekä siniharmaita tiikereitä, joilla on pikimustat raidat. Täysin albiinoja tiikereitä on tavattu äärimmäisen harvoin. Poikkeavia värimuotoja esiintyy luonnossa hyvin harvoin, sillä niiden on vaikeampi metsästää ja piiloutua kuin muiden tiikereiden.
Seepra
Seeprat ovat Afrikassa eläviä kavioeläimiä, jotka kuuluvat hevosten sukuun. Kaikkien seeprojen silmiinpistävin ominaisuus on niiden mustavalkoraidallisuus. Raitojen ensisijainen tarkoitus on toimia suojavärinä saalistajia vastaan.
Seeproihin kuuluu kolme lajia, jotka jakaantuvat useampiin alalajeihin. Aroseepra (Equus quagga) on seepralajeista tavallisin. Sen elinpiiri ulottuu Etelä-Sudanista ja Etelä-Etiopiasta Etelä-Afrikkaan. Sen alalajit ovat E. q. boehmi, E. q. antiquorum, E. q. selousi sekä sukupuuttoon kuolleet E. q. quagga (kvagga) ja E. q. burchelli.
Vuoriseepra (Equus zebra) puolestaan elää Lounais-Afrikan vuoristoissa. Laji on uhanalainen. Sen alalajeja ovat E. z. zebra ja E. z. hartmanni.
Kolmas seepralaji, grevynseepra (Equus grevyi), elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Lajin raidat ovat kapeampia kuin muilla seeproilla.
Seeprat voivat risteytyä hevosen tai aasin kanssa. Jälkeläistä kutsutaan seepraristeytykseksi tai sebroidiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti